Hallitus esittää, että Suomessa otettaisiin v. 2016 käyttöön rikosseuraamusmaksu, joka on käytössä useissa Euroopan maissa. Maksun avulla rahoitetaan erilaisia tukipalveluja rikosten uhreiksi joutuneille. Suurin maksajaryhmä olisivat ylinopeutta ajaneet, vaikka kukaan ei ylinopeuden vuoksi olisi joutunut liikenneonnettomuuden uhriksi.
 
Rikosuhrimaksun määrättäisiin täysi-ikäisillet henkilöille, jotka tuomitaan rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta.  Maksu olisi porrastettu siten, että 40 euroa tulee maksettavaksi  rikoksista, joissa säädetty maksimirangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta.  80 euron maksu seuraa silloin,  jos rikoksesta säädetty maksimirangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta
Oikeushenkilöille määrättävä rikosuhrimaksu olisi 800 euroa.

Tuomioistuimissa käsitellään vuodessa noin 55 000 rikostapausta, joissa on mahdollista tuomita tekijä vankeusrangaistukseen.

Jos syyttäjä määrää rangaistusmääräysmenettelyssä sakkorangaistuksen sellaisesta rikoksesta, jossa vankeusrangaistus on mahdollinen, maksajien määrä nousee tuntuvasti. Vuonna 2012 poliisi antoi runsaat 100 000 rangaistusvaatimusta rikoksista, joissa vankeusrangaistus oli  mahdollinen. Tässä ryhmässä on hyvin paljon tieliikennelakia rikkoneita. Heistä suurin joukko tuntuvalla  ylinopeudella ajaneita.

Lakiesityksessä  ylinopeutta ajaneet on sisällytetty maksuvelvollisten joukkoon.  Tätä perusteltiin sillä, että ylinopeus aiheuttaa vaaratilanteita,  jotka voisivat johtaa liikenneonnettomuuksiin. Niiden uhrit saattavat kuulua rikosuhripalveluja tarvitsevien joukkoon.

Lakiesitystä arvioitaessa on yleisesti on katsottu, että rikosten uhtreille tulee järjesteää erilaisia tukipalveluja. Mutta ongelmalliseksi on katsottu, että maksajien joukkoon on sisällytetty sellaisetkin ”rikolliset”, joiden teko ei ole aiheuttanut uhreja. Suurin tällainen ryhmä ovat ylinopeutta ajavat. He eivät useimmiten joudu liikenneonnettomuuteen,  jossa teko aiheuttaisi uhreja.

Oikeusrekisterikeskuksen mukaan laissa ei ylinopeustapauksissa ole kyse varsinaisesta rikosuhrimaksusta vaan pikemminkin uudesta, tieliikenteessä perittävästä maksusta.

Tuomariliitto kiinnitti huomiota siihen, että todellisuudessa huomattavan suuri maksajajoukko olisivat liikennerikkomuksiin syyllistyneet.
Helsingin hovioikeus piti ongelmallisena, että uuden maksun tuotto tulisi sellaiselta tekijäryhmältä, joka ei ole erityisesti aiheuttamassa tukipalvelujen tarvetta.

Autoliitto kiinnitti huomiota siihen, että määrättävä rikosuhrimaksu tulisi  suhteuttaa tarjotun palvelun tuotantokustannuksiin. Siksi  maksun tulee olla määrällisesti oikea ja yhteydessä maksajan toimintaan tai toiminnan seurauksiin. Näin ei lakiesityksessä ole.

Arvion mukaan puolet rikosuhrimaksuista kerättäisiin tieliikennerikoksista. Luultavasti perityksi saaduista maksuista osuus olisi vielä merkittävästi suurempi. Hallituksen esityksen luonnoksesta ei selviä, mikä osa rikosuhrien tukipalveluiden asiakkaista on tieliikennerikosten uhreja. Siksi Autoliitto katsoo,  että kyse on verosta tai lisärangaistuksesta eikä maksusta. Maksua ei saisi ulottaa uhrittomiin rikoksiin.

Suomessa tieliikenteen rangaistusjärjestelmä on kansainvälisesti arvioiden erittäin ankara. Autoliitto katsoo ettei ylinopeuksista esitetylle rangaistusluonteiselle lisämaksulle ole  perusteita.