Väsynyt kuljettaja voi olla jopa rattijuoppoon verrattavissa oleva riski liikenteessä. Silti lähes jokainen kuljettaja on istunut ratin taakse väsyneenä, ja joka neljäs suomalainen autoilija tunnustaa joskus torkahtaneensa rattiin.

Tunnetko väysymyksen oireet?

Tavallisia väsymyksen merkkejä ovat haukottelu, hiekkaisen kirvelevät silmät ja painavat silmäluomet. Myös tiemerkintöjen, liikennemerkkien ja liittymien jääminen huomaamatta kertoo väsymyksestä.

Väsyneenä reaktionopeus alenee, ja auton korjausliikkeistä tulee äkkinäisiä. Ei ihme, sillä 16 tunnin valvominen vaikuttaa puolen promillen ja vuorokauden valvominen jopa promillen humalatilan tavoin.

Alkuiltapäivä ja aamuyö

Kuljettajat kokevat rattiin nukahtamisen riskin kasvavan, mitä kauemmin ajaa. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan nukahtaminen sattuu todennäköisimmin kuitenkin kahden ensimmäisen ajotunnin aikana.

Tutkimusten mukaan suurimmillaan rattiin nukahtamisen riski on aamuyön pikkutunteina ja alkuiltapäivästä. Väsymyksestä johtuvia onnettomuuksia sattuu eritoten kesäkuukausina.

Väysymys kasvattaa onnettomuusriskiä


Varsinainen rattiin nukahtaminen on Liikennevakuutuskeskuksen mukaan välittömänä taustariskinä noin viidessä prosentissa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista.

Koska väysymys kasvattaa liikenneriskiä, väsymyksenvalvontaan tien päällä odotetaan alkometrin kaltaista teknistä innovaatiota, kertoo liikkuvan poliisin ylikonstaapeli  Timo Jaakkola. "Kehitteillä on tulevaisuuden mittari, jolla pystyttäisiin alkometrin tapaan luotettavasti tunnistamaan väsymys tien päällä."

Raskas lounas väsyttää

Ihmisen elimistö toimii luontaisesti vuorokausirytmin mukaisesti. Kuljettajan työ voi sisältää myös yötyötä, jolloin väsymys korostuu ja aiheuttaa liikenne- ja työturvallisuusriskejä. Tärkein vireyteen vaikuttava tekijä on riittävä määrä unta. Mutta myös ruokailutottumuksilla on suuri vaikutus. Vääränlainen ruokailu väsyneenä vain pahentaa väsymystä.

Esimerkiksi iltapäivisin väsymystä aiheuttaa väysymystä raskas lounas. kertoo Liikennelääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja Markku Partinen . Mutta ei hän suosittele myöskään väsymyksen torjuntakeinoksi munkkikahveja. Sokerinen välipala alkaa väsyttää. Siksi Partinen opastaa syömään tauolla ruisleipää tai salaattia.

Pitkät ateriavälit altistavat liian tuhdille syömiselle, joka puolestaan väsyttää ja sitä kautta kasvattaa onnettomuusriskiä liikenteessä. Tasainen ateriarytmi pitää annoskoot kohtuullisina ja vireystilan parempana. Pienilläkin valinnoilla voi saada aikaan suuria muutoksia.


Tiesitkö, että...
 

• tutkimusten mukaan eritoten nuorilla miehillä riski nukahtaa rattiin on suuri. ja miehet nukahtavat rattiin 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin naiset.     
• jatkuva pitkään nukkuminenkaan ei nosta vireystasoa, vaan pikemminkin laskee sitä.
• varastoon voi nukkua vaikka tulevaa yövuoroa varten, mutta pidemmällä tähtäimellä unta ei voi kerätä unta pankkiin. Univelka sen sijaan kannattaa nukkua pois.
• univelkaan paras lääke on pitkä yöuni. 10-12 tunnin uni korvaa hyvin nopeasti parin päivän aikana kertyneen univajeen.
• parin yön normaalia pidempi yöuni ei riitä karkottamaan väsymyksen tunnetta
• kannatta kiinnittää huomiota ravintotottumuksiin. Vireystasoa
• voi yrittää nostaa välttämällä nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja päiväsaikaan ja liikkumalla enemmän

Kotimatkan viimeiset kilometrit

Riski nukahtaa rattiin on suurin paluumatkalla kodin lähellä. Liikennelääketieteen yhdistyksen mukaan viimeiset 70 kilometriä ennen kotia ovat vaarallisimmat kilometrit.

Ilmeisesti lähellä kotia ei enää malteta pysähtyä, jos alkaa väsyttää, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Markku Partinen. Hänen mukaansa tehokkain keino torjua väsymystä on pysähtyä tehonokosille. Se tarkoittaa 15–20 minuutin torkkuja ja isoa kuppia kahvia.