Trafi kertoo arvioivansa parhaillaan nastarenkaiden tyyppihyväksynnän testausmenetelmiä. Syynä on nastojen lisääntyminen uusimmissa nastarenkaissa, vaikka päinvastaista tavoiteltiin.


Nastarenkaiden ominaisuuksien testaaminen on liikenneturvallisuuden näkökulmasta kattavaa, mutta ympäristötavoitteiden varmentamisessa Trafi on nyt ottanut renkaiden testitulokset luupin alle.

Nastarenkaissa voi käyttää Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen mukaisesti hyväksyttyjä nastoja. Mutta samassa asetuksessa on tarjottu myös vaihtoehto. Renkaan valmistaja tai maahantuoja voi myös lisätä renkaassaan nastojen määrää, mutta sen on osoitettava Trafille, ettei nastarengas aiheuta tien kulumista enempää kuin hyväksytyillä nastoilla ja nastamäärällä varustettu rengas.

Rengasvalmistaja on voinut käyttää omissa testeissään kolmen eri tutkimuslaitoksen antamia testituloksia. Niissä tienpinnan kuluminen on osoitettu niinsanotulla yliajokoemenetelmällä. Se kertoo, kuinka paljon nastoitettu rengas kuluttaa tien pintaa.

Nyt Trafi kertoo, että kulumismittauksen toistettavuus on kuitenkin osoittautunut sen hyväksymällä testimenetelmällä haasteelliseksi. Se näkyy siinä, että eri tutkimuslaitosten tekemissä mittauksissa saadaan liian paljon toisistaan poikkeavia tuloksia.

Siksi Trafi käynnisti selvitystyön testimenetelmän mahdollisten virhelähteiden löytämiseksi.

Nyt käynnissä oleva selvitystyö ei vaikuta Trafin hyväksymän yliajokokeen perusteella myönnettyjen nastarenkaiden tyyppihyväksyntöjen voimassaoloon. Sen sijaan saatujen tulosten pohjalta testausmenettelyä tullaan kehittämään.

Menetelmään hyväksytyt asiantuntijat kokoontuvat tammikuun lopulla Trafiin keskustelemaan tuloksista.

Pohjoismaiden kesken on sovittu, että Suomi myöntää nastojen ja nastarenkaiden tyyppihyväksynnät. Vastavuoroisesti muut Pohjoismaat tunnustavat Suomessa kansallisesti myönnetyt hyväksynnät.

Tyyppihyväksynnän myöntäminen edellyttää tuotteen testaamista hyväksytyn asiantuntijan toimesta. Trafi on hyväksynyt kolme eri tutkimuslaitosta tähän tehtävään.

2000–luvun alkupuolella suurelle osalle nastarenkaista ei ollut tehty vaatimuksenmukaisuutta mittaavia testauksia eikä haettu lainsäädännön edellyttämää tyyppihyväksyntää lainkaan. Tähän asiaan Trafi puuttui muutama vuosi sitten. Tietoisuuden lisääntyminen valmistajien ja maahantuojien keskuudessa on lisännyt haettavien tyyppihyväksyntöjen määrää huomattavasti.